This is a free Purot.net wiki
  • View:

Ahvenanmaa

Historian virstanpylväitä 

Ahvenanmaa sijaitsi keskiajalla Ruotsin sydämessä – maan itä- ja länsiosien välisten vesireittien varrella. Myöhemmin Ahvenanmaasta tuli Venäjän keisarikunnan läntisin etuvartio ja tänä päivänä maakunta on itsehallittu osa Suomea. Lue lisää Ahvenanmaan historiasta oheisista linkeistär. 

8000 eKr. Ahvenanmaan korkeimmat kohdat nousevat merenpinnan yläpuolelle. 

5000 eKr. Ensimmäiset ihmiset saapuvat idästä. He ovat metsästäjiä ja kalastajia, jotka kuuluvat kampakeraamiseen kulttuuriin. Asutus kausiluonteista. 

3300 eKr. Lännestä saapuu uusia asukkaita, jotka edustavat kuoppakeraamista kulttuuria. Alkeellista  maanviljelyä ja karjanhoitoa. Asutus kiinteää. 

500 jkr. – 800 jkr. Väestö kasvaa nopeasti. Asutus leviää koko Manner-Ahvenanmaan alueelle. 

900-luku Manner-Ahvenanmaalla tiheää asutusta. lukuisia sukukalmistoja ja perustuksia. laajoja kauppayhteyksiä ulkomaailmaan. ensimmäiset merkit kristinuskosta. 

1200-luku Monet kirkot ovat peräisin tältä ajalta. Ahvenanmaa kuuluu Ruotsin kruunun alaisuuteen. Ahvenanmaalaisia paikannimiä mainitaan ensimmäisen kerran 700 vuotta vanhassa dokumentissa, joka kuvaa purjehdusreittiä Blekingen utlänganista Ahvenanmaan kautta nykyisen Tallinnan kohdalle Viroon. 

1521-23 Ruotsalaiset ja tanskalaiset kahinoivat Ahvenanmaalla Kustaa Vaasan vapautussodan aikana. 

1638 Säännöllinen postinkulku järjestetään Ruotsin ja Suomen välille Ahvenanmaan kautta. Talonpojat velvoitetaan osallistumaan postiruotujärjestelmään. 

1714 Venäläiset hävittävät Ahvenanmaata isonvihan aikana. Suurin osa väestöstä pakenee Ruotsiin. 

1721-23 Asukkaat palaavat Ahvenanmaalle. 

1742-43 Venäläiset joukot miehittävät uudelleen Ahvenanmaan pikkuvihan aikana. 

1809 Venäläiset valloittavat Ahvenanmaan. Ruotsi menettää Suomen ja Ahvenanmaan Haminan rauhassa. 

1854 Englantilaiset ja ranskalaiset merivoimat valloittavat Bomarsundin linnoituksen Kriminsodan aikana. 

1856 Ahvenanmaa demilitarisoidaan Kriminsodan jälkeisissä rauhanneuvotteluissa. elinkeinovapaus astuu voimaan, minkä seurauksena mm. talonpoikaispurjehdus alkaa kehittyä voimakkaasti. 

1861 Maarianhaminan kaupunki perustetaan Jomalan kunnassa sijaitsevan Övernäsin kylän maille. 

1895 Ahvenanmaan kansanopisto aloittaa toimintansa Finströmissä. 

1915  Venäläisiä joukkoja sijoitetaan Ahvenanmaalle. Rannikkopattereita ja kenttälinnoituksia aletaan rakentaa demilitarisointisopimuksesta huolimatta. 

1917 Venäjän vallankumous. Ahvenanmaalaisten toive jälleenliittymisestä Ruotsiin tuodaan ensimmäisen kerran julki kansanopistolla 22. päivänä elokuuta pidetyssä kokouksessa. Suomi julistautuu itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä. 

1918 Sisällissota koskettaa Ahvenanmaata. Godbyn tienoilla käydään taisteluja punakaartilaisten ja uudenkaupungin kaartin välillä. noin 600 miehen vahvuiset ruotsalaisjoukot nousevat maihin ja neuvottelut aloitetaan tilanteen rauhoittamiseksi. Saksalainen laivasto-osasto puuttuu tapahtumiin, minkä jälkeen kaikki yksiköt poistuvat Ahvenanmaalta. laittomat maakuntapäivät koolla ensimmäistä kertaa. 

1921 Ahvenanmaan kysymys ratkaistaan Kansainliiton neuvostossa. Suomelle tunnustetaan Ahvenanmaan saaria koskeva suvereniteetti. Ahvenanmaa saa itsehallinnon ja takuut ruotsinkielen, kulttuurin ja paikallisten tapojen säilyttämisestä. Kymmenen valtiota allekirjoittaa sopimuksen Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista. 

1954 Ahvenanmaa saa oman lipun. 

1984 Ensimmäiset ahvenanmaalaiset postimerkit julkaistaan. 

1995 Ahvenanmaa liittyy yhdessä Suomen kanssa euroopan unioniin. 

2002 Rahayksikkö markka vaihtuu euroksi. 

 

 

Kieli ja murre: 

Itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sekä maakunnan että kuntien kuten myös Ahvenanmaalla toimivan valtionhallinnon piirissä virastokielenä käytetään ainoastaan ruotsin kieltä. Monet ahvenanmaalaiset puhuvat tai ymmärtävät jonkin verran suomea, mutta eivät suinkaan kaikki. Sen sijaan englantia osaa lähes jokainen. Noin 90 % ahvenanmaalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia, suomenkielisten osuus on vajaa 5 % ja muun kielisiä on yhteensä noin 5 %. 

Kaikkien kirjelmien ja muiden asiakirjojen, joita valtion viranomaiset lähettävät Ahvenanmaalle, tulee olla niin ikään ruotsinkielisiä. Yhteiskunnan varoin kustannetuissa kouluissa on opetuskielenä ruotsi. 

Ahvenanmaalainen murre 

Ahvenanmaalla on rikas valikoima murteita. Ahvenanmaalainen murre ei ole suomenruotsia vaan muistuttaa ääntämykseltään enemmänkin Ruotsin Upplandin murretta. 

 

Keskiaika ja itsehallinnon synty: 

Linna ja kirkot kertovat keskiajasta 

Tanska oli johtava valtio 1000-1100-lukujen Pohjolassa. Ahvenanmaalainen Kurt Lindh kirjoittaa kirjassaan ”Det åländska samhället”, että tietyt tutkijat ovat pitäneet myös Ahvenanmaata osana tanskalaisten Itämerenherruutta. On kuitenkin todennäköistä, että ruotsalaiset ottivat Ahvenanmaan käskyvaltansa alaiseksi 1200-luvulla tanskalaisvallan heikennyttyä. Tutkijat uskovat Ahvenanmaalla olleen noin 2000-3000 asukasta 1000-luvulla. Asukkaat olivat pääasiassa maanviljelijöitä, kalastajia ja metsästäjiä. Keskiajan Ahvenanmaasta ei ole säilynyt paljoa, mutta huomattavimpiin rakennushistoriallisiin muistomerkkeihin kuuluvat Kastelholman linna ja useat kivikirkot, joita löytyy sekä pääsaarelta että saaristosta. Linna rakennettiin aikoinaan hyvin strategiselle paikalle: vesireitin varrella sijainneelle saarelle, josta oli hyvät yhteydet lähellä sijaitsevalle Sundin kirkolle ja aina Borgbodan mäkilinnalle, jota luultavasti käytettiin puolustuspaikkana aina varhaiskeskiajalle saakka. Kastelholman linnan ikää ei tunneta tarkasti. Linna mainittiin kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1388 ruotsalaisen riikindrotsin Bo Joninpoika Gripin jäämistössä. Kuninkaan asettamat voudit ja läänitysalueiden haltijat hallitsivat Ahvenanmaata Kastelholmasta käsin ja pitivät huolen muiden muassa verorahojen keräämisestä kruunulle. Keskiajalla linnassa asuneita linnanherroja olivat esimerkiksi Kustaa Vaasan isä, Eerik Juhananpoika. Myös Kustaa Vaasa vieraili linnassa muutaman kerran ja Ahvenanmaa kuului läänitysalueena sekä hänen pojalleen Juhanalle että hänen leskelleen Katariina Stenbockille. Vuonna 1634 Ahvenanmaan asema omana itsenäisenä linnalääninä päättyi ja maakunta päätyi Turun maaherran hallintaan. Tämän jälkeen linnan merkitys alkoi heiketä ja linna jätettiin rappeutumaan. Keskiaikaiset kirkot rakennettiin ahvenanmaalaisten omasta aloitteesta. Kirkoista on säilynyt 12 kappaletta. Rakennushistorioitsijat tutkivat kirkkoja parhaillaan ja analysoivat muurilaastia voidakseen määritellä kirkoille tarkan ajan. Viimeisimpien tuloksien mukaan Sundin kirkon kirkkosali on vanhin ja valmistunut vuosien 1250-1275 aikana. Muiden kirkkojen salit saattavat olla tätäkin vanhempia ja tutkimukset jatkuvat niiden osalta. 

Ahvenanmaa tyhjentyi isovihan aikana 

Isovihan aika alkoi suurella pohjan sodalla vuonna 1700. Vuonna 1714 venäläiset miehittivät myös Ahvenanmaan. Lähes koko saaristo autioitui väestön paetessa Ruotsiin. Vasta Uudenkaupungin rauhan jälkeen ahvenanmaalaiset alkoivat palata takaisin kotiin. Myös vuosien 1741-43 aikana Ahvenanmaa oli osittain autiona, koska venäläisjoukot tunkeutuivat vielä toistamiseen Ahvenanmaalle. 

Ahvenanmaalaiset eivät halunneet itsehallintoa 

Vuodet 1917-1921 olivat dramaattista aikaa Ahvenanmaan historiassa ja johtivat lopulta Ahvenanmaan nykyiseen asemaan itsehallittuna maakuntana osana Suomea. Venäjän vallankumouksen jälkeen myös Ahvenanmaalla alkoivat puhaltaa muutoksen tuulet ja asukkaat alkoivat puhua jälleenliittymisestä entisen emämaan, Ruotsin, kanssa. Ahvenanmaalaiset kokoontuivat keskustelamaan tulevaisuudesta, ensin salassa, ja keräsivät nimiä Ruotsiin liittymisen puolesta joukkoadressiin, joka luovutettiin Ruotsin kuninkaalle, Kustaa V:lle. 

Maakäräjät oli laiton 

Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja hallitus nimesi Ahvenanmaan erilliseksi lääniksi vuonna 1918. Ahvenanmaalaiset vastasivat tähän muodostamalla lakiasäätävän elimen, laittoman maakäräjät, joka toimi Ahvenanmaan Ruotsiin liittymisen puolesta myös kansainvälisissä yhteyksissä. Ruotsi tuki ahvenanmaalaisten vaatimusta, kun taas Suomi suhtautui asiaan torjuvasti. Sen sijaan Suomen johto oli valmis antamaan Ahvenanmaalle itsehallinnon ja hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain vuonna 1920.  Itsehallintolaki astui voimaan 6. kesäkuuta, mutta ahvenanmaalaiset kieltäytyivät hyväksymästä sitä. Suomen valtioministeri Rafael Erich saapui Ahvenanmaalle keskustelemaan itsehallintoa vastustavien ahvenanmaalaisten kanssa. Ahvenanmaalaisten johtohenkilöitä Julius Sundblomia ja Carl Björkmania syytettiin maanpetturuudesta ja heidät tuomittiin kuritushuoneeseen, kunnes presidentti armahti heidät. 

Kansainliiton päätös 

Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle. Kansainliiton neuvosto teki kesäkuussa 1921 kompromissipäätöksen, jossa ei mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan, jäänyt kokonaan osattomaksi. Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta sen tuli taata Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsin kieli, kulttuuri, paikalliset tavat ja se itsehallintojärjestelmä, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920. Sen jälkeen kun vuoden 1920 itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit vuonna 1922. Ahvenanmaan maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. itsehallintolaki on sittemmin uudistettu kokonaisuudessaan kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993. Ahvenanmaan maakäräjiä kutsutaan nykyisin maakuntapäiviksi. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lakeja omissa sisäisissä asioissaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaan lakiasäätävää elintä eli ”eduskuntaa” kutsutaan maakuntapäiviksi. Maakuntapäivät nimittää maakunnan hallituksen, Ahvenanmaan hallituksen. Suomen eduskunnan säätämät lait ovat voimassa kuten muuallakin maassa seuraavilla aloilla: ulkoasiainhallinto, suurehko osa siviili- ja rikosoikeutta, tuomioistuimet, tullilaitos ja valtionverotus. Ahvenanmaalla on ollut oma lippu vuodesta 1953 lähtien. 

 

 

Järsön kierros (moottori)pyörällä: 

18 km pituinen (9 km suuntaansa) kaunis saaristotie, joka johtaa siltojen ja pengerteiden yli Järsön saarelle. Reitillä voi ihailla kaunista saaristomaisemaa punaisine graniittikallioineen ja merilintuineen. Ei erillistä pyörätietä. 
 

Reitti 

Marienhaaminan keskusta – Ålandsvägen – Västra YtternäsvägenNåtöJärsön ulkoilualue – paluu Gröna uddenin leirintäalueen kautta – Parkgatan – Maarianhaminan keskusta 

 

Nähtävyydet ja palvelut 

Runsaasti vesilintuja, 2 km:n luontopolku Nåtön lehtoniittyalueella, jossa on runsaasti pähkinäpensaita ja alueen kasvisto on maakunnan lajirikkaimpia.  
 
2 km:n luontopolku Järsön ulkoilualueella: saaristoluontoa ja sileitä rantakallioita, näköala ulkosaariston sekä grillipaikka. Järsössä toimii kesällä myös viehättävä käsityökahvila Stickstugan Hantverk & Café. 
 
Uimapaikat Granössä (Fågelvik bad, Café & Logi), Espholmissa, Gröna Uddenilla och Lilla Holmenissa. 

 

Kajakilla mansikkapaikkoihin: 

Agneta Finneman ymmärsi kotiseutunsa saariston tarjoamat mahdollisuudet käytyään yksivuotisen retkiopaskoulutuksen Ahvenanmaan kansanopistossa 2005. 

– Ajettaessa veneellä on tiedettävä väylät, kun taas kajakilla meloessa ei tarvitse välittää väylistä tai matalikoista vaan voi rauhassa etsiä uusia reittejä ja mansikkapaikkoja, Agneta kertoo. 

Lapsiperheille ja tottumattomille melojille hän suosittelee lyhyempiä retkiä sisäsaaristossa ja suojaisissa lahdenpoukamissa. On myös hyvä pysytellä kaukana isoista laivaväylistä. Retkelle on syytä ottaa mukaan kokenut kaveri tai opas. 

Omin päin 

Kaikille yksin matkaaville Agneta suosittelee Ahvenanmaan suuria saaria ympäröiviä uskomattoman kauniita pikkusaaria. Esimerkiksi Föglössä ja Kökarissa on paljon melontakohteiksi sopivia pikkusaaria. 

Voit tehdä lyhyempiä retkiä ja jäädä kahville tai lounaalle johonkin tarjoilupisteeseen, jos et mieluummin nauti retkieväitäsi luonnon helmassa. 

– Ruoka ja luontoelämykset kuuluvat tiivisti yhteen, mutta älä koskaan tee tulta kallioille ja vie aina omat roskat mukanasi. 

Meloessa et joudu kantamaan varustustasi, vaan se mahtuu kajakin tavaratilaan. Voit nousta rantaan ja valmistaa aterian retkikeittimellä ulkona. 

– Ruoka maistuu retkellä aina paremmalta kuin kotona, Agneta toteaa. 

Oikea varustus 

On tärkeää, että sinulla tarpeeksi tietoa ja oikea varustus lähtiessäsi pitemmille retkille. Matkasuunnitelma, kartta ja lähipäivien säätiedot ovat ehdottoman tärkeitä. 

– On myös aina muistettava kertoa kotiin jääville, minne aiot meloa, ja ottaa mukaan vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet sekä ruokaa, juomaa ja aurinkosuojavoidetta, Agneta suosittelee. 

Itse hän meloo mielellään ulkosaaristossa reitillä Utö – Kökar – Föglö ja yöpyy reitin varrella yhden tai useamman yön. On elämys herätä teltassa keskellä luontoa. 

– Kun melomista jatkaa pitkään, ajatukset saavuttavat toisenlaisen mielentilan. Ostin ensin yhden kajakin ja myöhemmin vielä toisen, koska pareittain melominen on sekä turvallisempaa että hauskempaa, Agneta kertoo. 

Upea reitti 

Agnetan mielestä erinomainen reitti lähtee esimerkiksi Kökarin pohjoisosasta Sandvikista, jatkuu Karlbyn eteläpuolella olevaan Kallskäriin ja siitä edelleen Peders Aplagårdiin Österbyggeen ja sieltä taas takaisin. Ulkosaaristossa melonta sopii vain kokeneille melojille ja heillekin vain tyynellä säällä. 

Agneta on valmistunut merikapteeniksi Ahvenanmaan korkeakoulusta (Högskolan Åland). Hän on syntynyt ja kasvanut yhdellä Kökarin saarista ja haluaa mielellään jatkossakin asua saaristossa. 

  

Kategoriat 
 

Samankaltaiset linkit 

JokamiehenoikeusLue lisää  

Kesä AhvenanmaallaLue lisää  

ReittiehdotuksiaLue lisää  

Discuss & brainstorm

@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username