Vaara-alue

KAJAANI

KAJAANI

Tietoa Kajaanista

• Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin v. 1651 Kajaaninjoen varteen. Joki ja historiallisen Kajaanin linnan rauniot ovat näkyvillä aivan kaupungin keskustassa.
• Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko, Kainuun Jazzkevät ja Kajaani tanssii.
• Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma.
• Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa.
• Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.
• Kesän suurin yleisötapahtuma Kajaanissa ovat Seppälän Maalaismarkkinat elokuun lopussa, jotka kokoavat koulutilalle yli 13 000 ihmistä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on mahdollista ostaa paikallisten tuottajien ja käsityöläisten tuotteita, tutustua kymmeniin erilaisiin maatilan eläimiin ja harvinaisempiin lemmikkeihin sekä näytöksiin.
• Eino Leino, syntyi Kajaanissa heinäkuun 6. päivänä 1878.  Hän asui lapsuutensa Hövelössä, nykyisin Kajaaniin kuuluvassa Paltaniemen kylässä.  Vanhan Hövelön mukaan rakennettu Eino Leino -perinnetalo vihittiin käyttöön Leinon syntymäpäivänä 1978.  Talossa voi tutustua runoilijan värikkäisiin elämänvaiheisiin ja laajaan kirjalliseen tuotantoon. Lisäksi nykyisin talossa on myös Elias Lönnrotin elämästä kertova näyttely, Elias Lönnrot toimi Kajaanin piirin ja linnan lääkärinä vuosina 1833-1853.  Hän teki Kajaanista käsin laajoja rokotus- ja runonkeruumatkojaan Karjalaan  ja loi Kalevalan muistiinmerkitsemiensä runojen pohjalta 1835. Lönnrot asui vuosina 1834-35  Paltaniemellä  Hövelön torpassa samassa pihapiirissä, missä Eino Leino myöhemmin syntyi. 
• Presidentti Urho Kaleva Kekkonen tuli Kajaaniin oppikoulun toiselle luokalle ja pääsi Kajaanista ylioppilaaksi vuonna 1919.
• Kajaanissa toimii evankelisluterilainen Kajaanin seurakunta, muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kajaanin ortodoksinen seurakunta.
• Muita uskontoja edustaa Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa, jonka moskeija sijaitsee Kajaanissa.
• Leipäkulttuuri on Kainuussa ollut aina kaiken perusta. Perinteisen ruisleivän lisäksi tunnettuja ovat myös juustoleipä, rönttöset sekä erilaiset kukot. Ohra on kainuulainen vilja. Sitä on käytetty muun muassa leivonnassa ja suurustamisessa. Muita kainuulaisia perinneruokia ovat talkkuna ja palvilihakeitto.
• Tervaperinne on osa kainuulaista ruokakulttuuria. ”Minkä teet, tee se tervan kanssa” kuuluu vanha kainuulainen sanonta. Tervasta on tehty nykypäivänäkin erilaisia elintarvikkeita, kuten tervaleipää, konvehteja, siirappia ja jäätelöä.